Kun vauva opettelee syömään, on vaihtoehtoina teollisesti valmistettu lastenruoka tai kotitekoinen sose. Pidemmän päälle teolliset vauvanruoat tulevat kalliiksi ja moni vauva haluaa syödä samaa ruokaa kuin muukin perhe.

Olympiavuonna 1952 kilisivät ensimmäiset suomalaiset lastenruokapurkit tehtaan liukuhihnoilla. Viidessäkymmenessä vuodessa on Piltti-purkkien tahti kiihtynyt ja tölkkijonoilla on hurja kiire suomalaiseen ruokapöytään, jossa lastenruokaa kulutetaan suhteessa väkilukuun eniten maailmassa.

Teollinen lastenruoka on aina tasalaatuistasekä hyvin säilyvää ilmatiiviin purkin ja ylipaineessa kuumentamisen ansiosta. Säilöntäaineita teollisesti valmistetussa lastenruoassa ei saa olla. Moni vauva kuitenkin kyllästyy varsin nopeasti teolliseen lastenruokaan. Vauvanruokaa ei ole vaikea tehdä itse ja laadukkaat raaka-aineet löytyvät lähikaupasta.

Ostimme kasviksia ja broilerin maksaa, joista Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja valmisti lastenaterian vuoden ikäisille kaksospojille Mirolle ja Milolle. Samoista aineksista saivat maittavan lounaan myös kaksospoikien isosiskot Milla ja Pinja.
- Toivoisin marttana ja edullisen ruoan kannattajana, että vanhemmat vähän teksi itsekkin eikä vaan käyttäis kaupan purkkiruokaa. Jos antaa pelkkää purkkiruokaa, sitten lapsen on hyvin vaikea tottuu siihen perheen normaaliin ruokavalioon. Ne on niin erilaisia ne teolliset ruoat toteaa Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja Johanna Sademaa.

Kysyimme neljän pienen lapsen äidiltä, kumpi on parempaa kotiruoka vai teollinen lastenruoka.
- Ehdottomasti kotiruoka. Sen pystyy maustamaan sillä tavalla että se sopii kulloisellekin lapsen mieltymyksiin. Kyllä se olisi hyvä jos sieltä kaupasta löytyisi semmoinen ruoka joka kelpaa joka tapauksessa aina sellaiseksi hätävaraksi, vastaa Dixi-Dakota Lavento-Tyyskä.

Suomessa lastenruokatölkkejä valmistetaan enää vain yhdessä tehtaassa. Turun Suomen Nestlén tehtaalta valmistuu 10 miljoonaa kiloa lastenruokaa vuodessa niin kotimaan markkinoille kuin vientiin. Samalta linjalta tulevat tutut Piltit ja Bonat kuin Keskon Pirkka Naperot. Raaka-aineet ovat samat, vain resepteissä on eroa.

Kaikki raaka-aineet testataan ja analysoidaan ennen kuin ne hyväksytään tehtaalle. Torjunta-ainedirektiivi määrittää tiukasti kuinka paljon torjunta-ainejäämiä lastenruoassa enintään saa olla.

- Me käytetään omaa laboratoriota Saksassa ja muutamaa muuta sopimuslaboratoriota keskieuroopassa analyysien tekemiseen, kertoo raaka-aineasiantuntija Jussi Hautala Suomen Nestléltä.
Piltin, Bonan ja Naperon raaka-aineet tulevat pääasiassa Suomesta ja muualta Euroopasta. Arlan Ruotsissa valmistamat Semper lasten ruokien raaka-aineet ovat useinmiten ruotsalaisia tai eurooppalaisia.

Lastenruokien resepteissä näkyvät myös trendit ja kulttuurierot. Siipikarjan suosio ruokana on kasvussa ja siksipä vertailimme itsetehdyn ja teollisesti valmistettujen kasvisbroileriaterioiden hintoja.

Puoli kiloa perunaa ja puoli kiloa porkkanaa, puolikas sipuli ja palsternakka sekä 150 g broilerin maksaa. Näistä aineksista saimme 8 purkillista kasvis-broilerinmaksa-ateriaa noin vuoden ikäisille pikkulapsille. Raaka-aineiden hinta on vain 2 euroa 30 centtiä. Aterian voi maustaa esimerkiksi laakerinlehdellä ja yrttimausteilla. Suola ei kuulu alle vuoden ikäisen vauvan ruokavalioon ja myöhemminkin sitä kannattaa välttää.

Vauvanruokaa kannattaa tehdä kerralla paljon ja pakastaa osa myöhempää käyttöä varten valmiina annoksina lasitölkkeihin. Vasta syömään opettelevan vauvan maisteluannokset voi annostella jääpalarasioihin ja pakastaa niissä.

KASVIS-BROILERIATERIAT 1-3 V 200g (Teollisten lastenruokien hinnat ovat Vantaan Citymarket Jumbon 8.5.2003 voimassa olleita hintoja)
KOTIRUOKA 0,29 €
BONA ateria 1,13 €
PILTTI ateria 1,16 €
SEMPER ateria 1,16 €
PIRKKA NAPERO ateria 1,18 €

Vertailumme kallein kasvis-broileriateria on Pirkan Napero ateria yhden euron ja 18 centin hinnalla. Bona ateria on teollisesti valmistetuista lastenruuista edullisin.

Kotitekoinen vauvanruoka päihittää teolliset kilpakumppaninsa hintataistossa. Sillä kotitekoisen aterian hinnaksi jää vain 29 centtiä.

Moni lastenruokahyllylle eksyvä kuluttaja ihmettelee miksi teolliset vauvanruoat ovat kalliita?
- Raaka-aineet joudutaan valitsemaan tarkemmin ja raaka-ainepohjat on tietenkin erilaisia mitä kotiruoassa. Ja tietysti kyllähän tämä prosessikin jotakin lisää siihen hintaa tuo, selventää Jussi Hautala.

- Kolme kuukautta sitten Miro ja Milo söivät vielä teollisesti valmistettuja lastenruokia kotiruuan korvikkeena aina silloin tällöin. Nyt pojille ei enää maistu tehtaan setien ja tätien tekemä ruoka lainkaan. Kyllä niitä kymmenen purkkia kevyesti meni joskus kaksitoista. Jos sen päivän joutuu täysin purkkien varassa viettämään niin se on melkoinen summa rahaa ja hirvittävä määrä lasipurkkeja, sanoo poikien äiti Dixi-Dakota Lavento-Tyyskä.

Toimitus / Kuningaskuluttaja (TV1 15.5.2003)