Kaupassa joka miehen ja naisen hajuaisti on koetuksella. Kaikkialla leijuu hajusteita, joiden koostumuksesta ei pakkauksissa ole tarkkaa tietoa.
Mitä mieltä hajusteista ollaan?
"Hajukynttilät, tietyt jotkut pesuaineet: vahvan tuoksuiset, niin saa päänsäryn ja migreenin aikaiseksi", kertoo kauppakeskuksessa kiertelevä Maija.
"Ei minulla ainakaan ole mitään niitä vastaan, mutta tiedän et jotkut on yliherkkiä. Itseä ei kyllä haittaa. Kyllä tosi monessa on ihan pesuaineista lähtien. Tosi voimakkaita on ne tuoksut", sanoo Kati.
Hajusteita yllättävissä paikoissa
Kosmetiikassa ja pesuaineissa on paljon ja usein liikaakin hajusteita. Tosin niihin voi törmätä yllättävissäkin paikoissa.
"Pesuaineet, eri paperiteollisuuden tuotteet kuten vauvanvaipat, vessapaperit, nenäliinat, terveyssiteet. Niissä on myös hajusteita, sitten on ihan julkisissa tiloissa vessassa, voi olla kaupoissakin erilaista hajustetta”, kertoo Päivi Kousa Helsingin allergia- ja astmayhdistyksestä.
Mitä hajusteet ovat?
Myös uusiin autoihin lisätään erikseen uuden auton tuoksua ja myös sukkahousuihin lisätään hajusteita. Mitä hajusteet sitten ovat?
”Hajuste ei ole mikään yksittäinen aine, vaan niissä voi olla jopa satoja eri tuoksuaineita ja ne tuoksuaineet ovat taas kemiallisia yhdisteitä. Tuoksuaineita saa luonnosta ja sitten niitä voidaan tehdä myös keinotekoisesti. Se on aina niin, että tehdään laboratoriossa semmoinen molekyyli, joka vastaa sitä molekyyliä joka luonnossakin on tuoksunut siltä”, vastaa toimitusjohtaja Sari Karjomaa Teknokemian yhdistyksestä.
Hajusteilla luodaan imagoa ja mielikuvia. Tuoksuaineiden valtavan määrän ja myös liikesalaisuuden vuoksi hajusteet merkitään tuoteselosteeseen vain sanoilla parfum, aroma tai fragrance. 26 eniten allergisoivaa hajustetta, esim. citronella ja limonene, on merkittävä erikseen.
”Hajusteitahan on noin 7000 erilaista, luonnosta peräisin olevia ja synteettisiä. Hajusteallergia tulee siitä, että se hajustemolekyylin rakenne on sellainen että se aiheuttaa kosketusallergiaa eli kutisevaa ihottumaa”, toteaa Päivi Kousa.
Miksi tuotteissa on niin paljon hajusteita?
Hajusteyliherkkien lisäksi monia muitakin ihmetyttää, miksi joihinkin tuotteisiin laitetaan niin paljon hajusteita.
"Se on tavallaan tuotteen allekirjoitus, että ihmiset muistavat sen tuotteen. Varmasti valmistajat miettivät, että mikä määrä pitää olla, että antaa sen vaikutuksen mitä halutaan. Pesuaineissa katsotaan sitäkin, että ei ole merkitystä, tuoksuuko se koneessa, vaan sen pitää tuoksua sitten kun puhdas pyykki otetaan pois koneesta", kertoo Sari Karjomaa.
Hajusteita lisätään tuotteisiin paitsi markkinointimielessä myös raaka-aineista tulevien hajujen peittämiseksi.
”Esimerkiksi meidän hellävarainen deodorantti tuoksuu joidenkin mielestä pahville. Sitten poishuuhdeltavat tuotteet - niin usein niissä on sellainen vähän viemärimäinen tuoksu eli saattaa olla hyvin paha ja ikävä ja sellumainen tuoksu, niin se ei ole välttämättä mikään miellyttävä", sanoo Päivi Kousa.
Hajusteiden ympäristövaikutukset
Turvatekniikan keskus valvoo yhdessä kuntien terveystarkastajien kanssa mm. kosmetiikan hajusteiden käyttöturvallisuutta ihmisen terveyden kannalta. Mutta hajusteilla on myös ympäristövaikutuksia.
”Niistä on tehty aika paljon tutkimuksia. On olemassa kansainvälinen tutkimuslaitos, joka tutkii hajusteiden
turvallisuutta ja myös ympäristövaikutuksia. Muutaman vuoden takaisessa yhteenvedossa, jonka luin, niiden aiheuttama riski ympäristölle on hyvin pieni ”, toteaa Sari Karjomaa.
Hajusteet ovat kuitenkin monimutkaisia yhdisteitä, joiden hajoaminen voi kestää luonnossa pitkään. Jos haluaa välttää kuormittamisen, kannattaa valita hajusteeton tuote.
Maailman ilman hajusteita?
Elämämme on tulvillaan keinotekoisia hajusteita, mutta miltähän maailma ja kaupat tuoksuisivat ilman niitä?
"Kyllä kemiallisia tuoksuja joka tapauksessa olisi, koska luonnostakin niitä saadaan ja niitä on käytetty vuosisatoja", väittää Sari Karjomaa.
”Moni varmaan ajattelee, että se olisi ideaalitilanne, mutta ei ne välttämättä kauhean hyvälle tuoksuisi. Jos miettii vaikka sekatavarakauppaa, niin on ruoka-aineksia, paperiteollisuuden tuotteita, kumia, muovia.
Kaikki materiaalit haisevat jollekin, kun se yhdistetään voi tulla sellaisia erilaisia hajuja, jotka eivät
välttämättä ole kauhean miellyttäviä”, sanoo Päivi Kousa.
Minna Korhonen / TV1 Kuningaskuluttaja
© YLE 2006 | Kuningaskuluttaja | PL 88 | 00024 Yleisradio | Puh: 09 14801 | Fax: 09 1480 2795 | kuningaskuluttaja@yle.fi