Jouluna on lupa syödä hyvin, mutta ruoka on iso osa ihmisen ympäristökuormituksesta. Mitä joulupöytään pitäisi kattaa, jos haluaa minimoida ilmastopäästönsä? Noora Hirnin haastattelussa Luonnonsuojeluliiton pj. Risto Sulkava.

Haastattelussa Risto Sulkava (Video still)
Kuva: YLE

Lihalla on monen kodin joulupöydässä keskeinen osa. Mitä lihaa kannattaa valita, jos haluaa olla ekotehokas?

-Liha on ilmastoa ajatellen hankalimpia ruoka-aineksia. Liki kaikki lihatuotteet ovat ilmastopäästöjen kannalta heiveröisiä. Naudanliha on päästöiltään selkeästi pahin lihatuote. Valitettavasti joulupöydän perinteinen possu tulee kakkosena ja siipikarjapuolen tuotteet kolmantena. Jos oikein haluaisi ilmastopäästöjä ajatella tarkkaan, pitäisi valita riistaa tai poroa. Hirvipaisti tai poro pöydässä
ei ilmastopäästöjä juuri lisäisi.

Mutta kinkku on toiseksi huonoin.

-Näin valitettavasti.

Entä minkälaista kalaa joulupöytään kannattaa kattaa?

-Jos ilmastoa pelkästään ajatellaan, ja itse asiassa monien muidenkin asioiden kannalta, kotimainen järvikala on parasta ilmastopäästöjen kannalta. Myös useimmat Itämeren kalat, vapaana kasvaneet kalat, ovat hyviä.

Miksi vapaa kala on kasvatettua parempi?

-Kasvatuksessa rehujen kasvatus, tekeminen ja kuljetus tuottavat aika paljon ilmastopäästöjä. Vapaana kasvanut kala, joka samalla poistaa ravinteita merestä tai järvestä, on parempi.

Mistä tietää, onko kala kasvatettu vai villi?

-Ongelma on se, että järvikalaa saa hyvin huonosti Suomessa kaupoista. Se on sinänsä hämmästyttävää, että 200 000 järven maassa ei tahdo saada järvestä pyydettyä kalaa, vaikka sitä olisi paljon. Ei auta kuin kysyä, mistä tämä on tullut.

Onko joitain kaloja, joita ei varmasti kasvateta?

-Muikku järvikalana on aika varma ja silakka Itämeren kaloista on aika varma luonnon kala.

Entä sillit ja muut säilykkeet, kuinka ekotehokkaita ne ovat?

-Silli on ihan kelvollinen ilmastomielessä. Mutta aina kun pakataan paljon ja tehdään monimutkaisia toimenpiteitä välissä, ilmastotase heikkenee. Ainakin se lasipurkki kannattaa pestä talteen ja käyttää uudestaan, jos pakattuja tuotteita käyttää.

Keskeinen osa joulupöytää ovat tietenkin laatikot. Kuinka ekotehokkaita ne ovat?

-Tässä kannattaa perinteitä kunnioittaa. Laatikot ovat erinomaisia. Lanttu-, peruna- ja porkkana- laatikoiden ilmastotase on hyvä.

Mitä suklaista ja muista makeisista kannattaa valita?

-Herkuista ehkä kuivatut hedelmät tai pähkinät olisivat parhaita. Suklaasta ja muista karamelleista voisi sanoa, että ne ovat terveydelle yhtä haitallisia kuin ilmastollekin. Niitä kannattaa välttää, vaikka tässä suhteessa olisinkin valmis antamaan armoa itsellenikin. Jos nyt jouluna herkuttelee suklaalla, ehkä loppuvuosi on oleellisempi.

Sillä on tosiaan enemmän merkitystä, mitä tekee loppuvuonna. Paljonko valinnoillaan voi vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihinsä?

-Kyllä sillä voi aika paljon vaikuttaa. Tavallisen kotitalouden kolme suurinta päästösektoria ovat ruoka, asuminen ja liikkuminen. Jos kolmikossa kaikki ovat suunnilleen samalla tasolla, minkä tahansa niistä vaikutukset ovat merkittäviä.

Kyllä ruoalla voidaan ihan merkittävästi vaikuttaa henkilökohtaiseen hiilipäästötaseeseen. Se on paljon, jos se on saman verran kuin liikkuminen tai asuminen. Mistä saa lisätietoja eri elintarvikkeiden ekotehokkuudesta?

-Vaikka Luonnonsuojeluliiton sivuilta. Hiljattain on päättynyt Ilmasto lautasella -projekti ja siellä löytyy paljon lisätietoa.