Langattoman laajakaistan eli arkikielellä mokkuloiden suosio on jatkuvasti lisääntynyt. Operaattorit lupaavat kannettavalla tietokoneella ja mokkulalla tai 3g-puhelimella internet-yhteyden missä ja milloin tahansa. Mutta läheskään aina mokkulalla surffaaminen ei kunnolla onnistu.

Ruuhka tukiasemalla ja muita ongelmia

Helsingin Oulunkylässä asiakkaan Soneralta hankittu mokkulayhteys tökkii jatkuvasti. Internetissä surffaaminen on työlästä, kun sivut vaihtuvat niin hitaasti. Jääkiekon liigapelejä asukas ei pysty katsomaan ollenkaan, kun kuva pysähtelee koko ajan.
-Tukiasemalla on yhtäaikaisia liikaa käyttäjiä eikä liittymän nopeus riitä liikkuvan kuvan pyörittämiseen, selittää osastopäällikkö Timo Hietalahti TeliaSoneralta.

Mobiililaajakaista on tosiaan jaettua yhteyttä. Mitä enemmän yhdellä tukiasemalla on yhtäaikaisia käyttäjiä, sitä vähemmän kaistaa riittää yhdelle käyttäjälle.

Ongelman aiheuttaja on operaattorin huono verkko, joka ei pysty vastaamaan käyttäjien määrän kasvuun.
-Tällaisessa tilanteessa operaattori voi lisätä tukiaseman kapasiteettiä tai rakentaa uuden tukiaseman entisten lisäksi, selittää osastopäällikkö Timo Hietalahti TeliaSoneralta.
-Oulunkylässä verkkoa kohennetaan, hän lupaa.

Ruuhka ei kuitenkaan ole ainut yhteyksiä heikentävä asia. Tukiaseman ja käyttäjän välillä tieto kulkee ilmassa, radioaaltoina. Kaikki väliin jäävät esteet – esimerkiksi kalliot, talot ja puut - voivat häiritä radioaaltojen kulkua. Sateisella ilmalla puiden lehden muuttuvat kiiltäviksi peileiksi, joista radioaallot heijastuvat – ja mokkulayhteys sekoaa. Etäisyys tukiasemasta vaikuttaa myös: tukiaseman kantaman reuna-alueilla yhteys on huonompi kuin lähellä.

Jopa ikkunaremontti voi viedä mokkulayhteyden.
-Erään talon remontissa vanhat ikkunat vaihdettiin uusiin selektiivilaseihin. Mokkulayhteys katosi, kun radioaallot vaimenivat liikaa, kertoo Timo Hietalahti.

Tukiaseman jälkeen langatonkin yhteys yleensä muuttuu langalliseksi ja painuu maan alle, kaapeliverkkoon. Tässäkin saumakohdassa voi olla ruuhkia ja kaapeliverkossakin vikoja.

Kun langaton yhteys on näin herkkä, mokkulalla ei voi rajattomasti surffata missä tahansa, sanoivatpa mainokset mitä tahansa.

3g-verkossa on aukkoja

Operaattorit lupaavat parhaat mahdolliset mokkulayhteydet 3g-verkon peittoalueella. Langattomia yhteyksiä voi toki käyttää myös hitaammassa 2g-verkossa, mutta ei kovin laveasti. Laskujen maksu ja pienien sähköpostien lähettäminen onnistuu, mutta Youtuben ja Yle Areenan kaltaisten palvelujen käyttö on 2g-verkossa toivottoman hidasta.

Oman kotinsa tai kesämökkinsä verkon voi tarkista operaattoreiden internet-sivuilta, 3g-peittokartoista. Mutta aina kartat eivät kerro koko totuutta.
Espoon Tapiolassa ollaan selvästi esimerkiksi Elisan ilmottaman 3g-verkon alueella. Asukkaan rivitalokodissa 3g-verkko toimii kuitenkin vain joissakin huoneissa. Keittiössä mokkulaliittymä löytää verkon, mutta olohuoneessa 3g-verkko vaihtui 2g-verkoksi.
-Täällä 3g-tukiasema on sen verran kaukana ja signaali heikko, että mobiililaitteet alkavat etsiä parempaa yhteyttä ja päätyvät 2g-verkkoon, selittää osastopäällikkö Turkka Koivu Elisalta.

3g-tukiasema on liian kaukana siksi, että operaattori ei ole sitä lähemmäksi rakentanut. Ei ole, vaikka nimenomaan Elisa on mainostanut maan kattavinta 3g-verkkoa.
-Täällä on etsitty tukiasemalle paikkaa sopivista rakennuksista, mutta toistaiseksi kiinteistöjen omistajien kanssa ei ole päästy sopimukseen. Kun sopiva paikka löytyy, tukiasema rakennetaan, lupaa Turkka Koivu.

Huippunopeudet eivät toteudu

Operaattorit myyvät mobiililaajakaistaankin jo hyvin nopeita yhteyksiä. Soneran nopein yhteys on 3,6 megabittiä, Elisan 5 megabittiä. Dna lanseerasi taannoin jopa 10 megabitin yhteyden.

Nämä mainoksissa ilmoitetut nopeudet ovat kuitenkin vain huippunopeuksia, jotka saavutetaan laboratoriossa tai erittäin hyvissä olosuhteissa. Tosielämässä mokkulan nopeudet jäävät useimmiten paljon pienemmiksi.

Tämän myöntävät operaattorit itsekin. Soneran omien mittauksien mukaan käyttäjä saa 3,6 Mb liittymällä hyvissä, ruuhkattomissa olosuhteissa keksimäärin 2,5 megabittiä. DNA:n 10 megabitin yhteydestä asiakkaalle päätyy 3-5 Mb. Elisa kertoo, että 5 megabitin liittymällä asiakkaan saamat nopeudet ovat 2-5 megabittiä. Mutta todellisuus voi olla vielä paljon tätäkin huonompi!

Riihimäen keskustassa Hämeentiellä Viestintäviraston sivuilta löytyvät nettimittari näyttää Elisan 5 Mb mokkulayhteyden nopeudeksi vain 339 kilobittiä eli alle puoli megabittiä.

-Täällä tukiaseman ja runkoverkon välissä on ruuhkaa. Käyttäjien määrä on kasvanut ja nyt kaikki tieto ei mahdu sinne, selittää Turkka Koivu Elisalta.
-Olemme tekemässä täällä verkon päivityksiä ja tilanne tulee korjautumaan, hän lupaa.

Varovaisuus kannattaa ostotilanteessa

Myös operaattorit ovat vihdoin heränneet mokkulayhteyksien epävarmuuteen. Elisalla ja Dna:lla mobiililaajakaistaliittymää voi kokeilla kaksi viikkoa ja palauttaa sen, jos yhteys ei toimi odotetusti. Soneralle samanlainen palvelu on piakkoin tulossa. Mokkula kannattaakin testata ennen lopullista ostopäätöstä ainakin niissä paikoissa, joissa sitä useimmiten käyttää.

Jos langaton laajakaista ei toimi kunnolla verkon ongelmien takia, operaattorit purkavat määräaikaisia sopimuksia myös myöhemmin.

Virpi Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja