Joka aamu meistä moni käyttää sampoota, deodoranttia, rasvaa ja hammastahnaa. Vaikka suurin piirtein tiedämme, mitä syömme, niin kosmetiikan sisällöstä meillä ei ole hajuakaan.

Sodium laureth sulfate, myristyl myristate, polysorbate 21… Nyt pitäisi enää tietää, mitä nämä tarkoittavat!

Jokaisen meille myytävän kosmetiikkapurnukan kyljestä löytyy pienellä präntillä niin sanottu INCI-lista, eli luettelo tuotteen sisältämistä ainesosista. INCI-listassa on tuotteen ainesosat vähenevässä järjestyksessä, eli ensimmäisenä olevaa ainesosaa on eniten. INCI-nimet ovat yhteneväiset jokaisessa Euroopan unionin maassa - kuluttaja pysyy siis kärryillä kosmetiikan sisällöstä tuotteen valmistajasta tai myyntipaikasta riippumatta. Vai pysyykö?

Tiedätkö mitä on Sodium Laureth Sulfate?
- En, mutta kuulostaa vaaralliselta. Onko se jokin lisäaine? eräs kosmetiikkahyllyillä asioinut asiakas kysyy.

Kosmetiikkateollisuudessa yli 10 000 ainesosaa

Aika harva tuntuu tietävän tai olevan edes kiinnostunut, mitä purkit pitävät sisällään.

Noora Shingler, sinä jaksat puhua näistä asioista Kemikaalicocktail-blogissasi. Miksi meitä pitäisi kiinnostaa, mitä purkin kyljessä sanotaan?
- Meitä kiinnostaa ruoankin sisältö. Olennaista on ymmärtää, että se, että tuote tuntuu tai näyttää hyvältä, ei ole tuotteen ainoa ulottuvuus. Toinen ulottuvuus on aineiden kertyminen ihmiselimistöön ja ympäristöön. Ongelma on, että nämä aineet ovat ihmisille niin uusia, ettei niitä ole ehditty tutkia mielestäni tarpeeksi, Noora Shingler sanoo.

Tutkimuskenttää riittää, sillä kosmetiikkateollisuus käyttää tuotteissaan kaikkiaan yli kymmentä tuhatta eri ainesosaa. Niiden turvallisuutta selvitetään EU:n tiedekomiteassa. Nämä ainesosat imeytyvät ihoomme ja päätyvät myös pesuveden mukana luontoon.

- Esimerkiksi hajusteena käytettäviä synteettisiä myskejä löydettiin paljon jätevesilietteestä mutta myös sadevesinäytteistä, simpukoista ja jopa ketuista, kemikaaliasiantuntija Jari Huhtala Suomen luonnonsuojeluliitosta selittää.

Käsitykset kosmetiikan turvallisuudesta vaihtelevat

Kettujen oireista ei ole tietoa, mutta monille ihmisille hajusteet aiheuttavat allergiaa. INCI-listoista voikin etsiä ainakin itselle allergiaa aiheuttavat ainesosat. Yleisimmin kosmetiikassa allergisoivat aineet ovat hajusteet, joiden INCI-nimi on joko Parfum tai Aroma. Lisäksi 26 yleisimmin allergisoivaa hajustetta on ilmoitettava tuoteselosteessa erikseen, jos niitä tuotteesta löytyy.

Mutta onko kosmetiikassa käytettäviä ainesosia allergian lisäksi syytä epäillä sellaisistakin vaikutuksista, jotka eivät allergiana ilmene?

Toksikologian dosentti Eeva-Liisa Sainio on työkseen tutkinut kosmetiikkatuotteiden turvallisuutta niin EU:ssa kuin kuluttajavirastossakin parikymmentä vuotta. Hän jos kuka osaa kertoa, mitä kryptiset INCI-nimet taakseen kätkevät.

- Hiusvärit ovat tällä hetkellä kovasti tutkittuja, ja niitä kielletään sitä mukaa, kun niiden haitallisuus todetaan. Epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu niiden aiheuttavan rakkosyöpää ja muuta, mutta siihen on tutkimuksia puolesta ja vastaan, Eeva-Liisa Sainio selittää.

Käsitys kosmetiikan ainesosien turvallisuudesta elää jatkuvasti. Joistakin ainesosista on puutteellista tutkimustietoa, toisista taas liikkuu villejä huhuja. Esimerkiksi auringonsuoja-aineiden suhteen Sainio olisi varovainen.

- Vasta viime vuosina havaittiin hormonivaikutuksia. Voi olla, kun ainesosia tutkitaan enemmän, että havaitaan hormonivaikutuksia muillakin aineilla, Sainio toteaa.

Samaa kamaa eri pullossa?

Kosmetiikan sisältämien ainesosien tunnettujen ja vielä tuntemattomien vaikutusten vuoksi ei ole haitaksi, jos jaksamme syynätä INCI-listoja vähän tarkemmin. Eri tuotteiden INCI-listoja tutkiessa voi myös tehdä yllättäviä havaintoja niiden samankaltaisuudesta. Erilaisille hiustyypeille suunnatuista hiusmuotoilutuotteista löytyy INCI-listoja, jotka ovat suorastaan identtisiä. Myydäänkö meille siis samaa kamaa eri pulloissa?

- Asia ei ole näin, vaan aineiden suhteet vaikuttavat lopputuotteen koostumukseen. Voidaanhan hedelmäsalaattiakin myydä monessa eri pakkauksessa, niissä voi olla samat hedelmät mutta toisessa on päärynää enemmän ja toisessa appelsiinia, ja maku no erilainen, kosmetiikka-asiantuntija Eeva-Mari Karine Teknokemian Yhdistyksestä kertoo.

Hedelmäsalaatti kuulostaa harmittomalta, mutta käyttäisivätkö tähän juttuun haastatellut henkilöt aineita, joita meistä moni käyttää päivittäin?

- Tässä antiperspirantissa on alumiiniyhdistettä, en nyt tällä hetkellä näe tarvetta käyttää tällaista, toksikologi Eeva-Liisa Sainio vastaa.
- Tässä dödössä on alumiinisuolaa, se on taatusti luonnossa haitallista. Hilsesampoossa on sinkkipyritionia, joka on hyvin haitallista vesieliöstölle. Mieluummin suosittelisin ainakin hajusteetonta kosmetiikkaa ja sitä luonnonkosmetiikkaa, jos kosmetiikkaa täytyy käyttää, Jari Huhtala Suomen luonnonsuojeluliitosta suosittelee.
- Tässä sampoossa on sodium laureth sulfatea, joka on blogimaailmassa kiistelty aines. On puhuttu esimerkiksi sen mahdollisista syöpää aiheuttavista ominaisuuksista. Jos on olemassa tuote, joka hoitaa saman asian puolet vähemmillä ainesosilla, niin miksi en käyttäisi sitä, varsinkin jos ne ainesosat ovat sertifioituja! terveysblogaaja Noora Shingler tokaisee.
- Minä käyttäisin. Kaikki kosmetiikka käy kattavat turvallisuusarviot läpi, eikä ole kenenkään edun mukaista tehdä sellaisia kosmetiikkatuotteita, jotka olisivat jollain tavalla haitallisia. Myös me kosmetiikkateollisuuden edustajat käytämme näitä tuotteita huoletta, kosmetiikka-asiantuntija Eeva-Mari Karine vastaa.

Lisätietoa kosmetiikassa käytetyistä ainesosista saa muun muassa Euroopan komission CosIng-nettisivuilta:
http://ec.europa.eu/enterprise/cosmetics/cosing/

Sinne voi syöttää ainesosan INCI-nimen ja löytää sitä kautta lisää tietoa sen koostumuksesta ja siitä tehdystä tutkimuksesta.

Veera Ikonen / TV1 Kuningaskuluttaja