Pesutorniksi kutsutaan pyykinpesukoneen ja kuivausrummun yhdistelmää. TTS eli Työtehoseura testasi kuusi erimerkkistä yhdistelmälaitetta.

Testissä kuusi merkkituotetta

Testattavat laitteet ovat AEG Lavamat L 84950-pesukone ja AEG Lavatherm T59840-kuivausrumpu, Cylinda FTL 34-pesukone ja Cylinda TK 35-kuivausrumpu, Miele W 4000 Gala Grande-pesukone ja Miele T 7744 C –kuivausrumpu, Siemens VM16S762DN-pesukone ja Siemens WT46W570DN-kuivausrumpu, Upo WO 6410 D-pesukone ja Upo T 6010 D-kuivausrumpu sekä Whirlpool AWO/D 6730 pesukone ja Whirlpool AWZ 8665-kuivausrumpu.

Testattavat koneet vetävät pyykkiä valmistajien ilmoituksen mukana 6-8 kilogrammaa, ja kuivureihin mahtuu 6-7 kilogrammaa kuivatettavaa.

TTS pesi kaikissa koneissa puuvilla- ja polyesteripuuvillapyykkiä useilla eri ohjelmilla. Lisäksi testiryhmä luki koneiden käyttöohjeita ja tarkasteli ohjaustaulun käytön helppoutta. Energiataloudellisuutta testattiin mittaamalla koneiden veden- ja sähkönkulutus. Myös kunnossapidon helppous ja käyttöturvallisuus oli testaajien syynissä.

Pesutorneja arvioitiin yhtenä kokonaisuutena: sekä pesukoneen että kuivausrummun ominaisuudet vaikuttivat lopputulokseen.

Käsiteltävyys

Parhaan arvosanan käytön mukavuudesta ja helppoudesta sai AEG. Sen ohjaustaulussa ohjelmien nimet ovat selvästi näkyvissä ja suomenkieliset. Ohjaustaulussa on myös kookas näyttöruutu, jossa valitut ohjelmat ja niiden kestot sekä päättymisaika näkyvät.

Suomenkielinen ohjelmavalikko on myös Mielessä.

Heikoimmat pisteet sai Whirlpool, jonka ohjaustaulusta löytyy ainakin ensi alkuun käsittämättömiä symboleita. Jos ohjelmiin haluaa suomenkieliset selitykset, ohjaustaulun päälle täytyy liimata erillinen tarra. Siemensin laitteissa ohjelmien nimet ovat vieraskieliset ja niidenkin päälle täytyy liimata suomenkielinen tarra. Tarrojen kohdistamisessa joutuu olemana tarkkana.

Cylindassa ja Upossa osa ohjelmista oli merkitty symbolein, osa suomenkielisin tekstein.

Hyvät käyttöohjeet löytyivät AEG:n, Cylindan, Mielen ja Upon koneista. Siemensin ja Whirlpoolin ohjekirjat ovat suppeammat.

Ajastusmahdollisuus puuttuu vain Upon pyykinpesukoneesta.

Ohjelmien monipuolisuus

Monipuolisimmat ohjelmat sekä pesukoneissa että kuivausrummuissa ovat Siemensillä, AEG:llä ja Mielellä. Näissä koneissa on runsaasti erikoisohjelmia eri tahratyypeille tai tekstiililaaduille. Myös kuivausrummuissa on erikoisohjelmia erilaisille tekstiileille.

Cylindan, Upon Ja Whirlpoolin ohjelmistot ovat suppeampia, mutta täysin riittäviä tavalliseen pyykinpesuun ja kuivaukseen.

Varsinkin allergiaperheissä pyykin hyvä huuhtelu on tärkeää. On makuasia, saadaanko paras lopputulos useilla huuhtelukerroilla vai suurella vesimäärällä. Eniten huuhtelukertoja voi valita Cylindassa ja Upossa, peräti seitsemän huuhtelua kummassakin. Siemensissä taas saa veden pintaa nostamalla suurimman litramäärän vettä huuhteluun.

Mielen linkoustulos oli kaikkein paras. Mielen pesukone linkoaa pyykin hyvin kuivaksi kaikilla pesuohjelmilla. Cylindan, Upon ja Whirlpoolin pesukoneissa pyykki jäi selvästi kosteammaksi. Tämä pidentää kuivausaikaa ja lisää energiankulutusta.

Päivittäispyykin (3 kg, 40 C) pesi ja kuivasi nopeimmin Miele, jolta kului aikaa kaksi tuntia kaksi minuuttia. Siemens pääsi lähelle, kaksi tuntia ja kuusi minuuttia. Muilla koneilla aikaa kului lähes kaksi ja puoli tuntia.

Energiatehokkuus

Kuivausrummuissa pyykki ensin lämmitetään, jolloin siitä irtoaa kosteus vesihöyrynä. Perinteisissä laitteissa vesihöyry tiivistetään takaisin poistettavaksi vedeksi huoneilman avulla. Usein pesukone on kylpyhuoneessa, jossa on melko lämmin ilma. Höyryn jäähdyttäminen takaisin vedeksi lämpimän huoneilman avulla vie aikaa ja energiaa.

Kuivausrummuissa on nykyisin käytössä myös uudempaa tekniikkaa. Siemensin ja AEG:n laitteissa on lämpöpumput, joissa on samaa kylmäainetta kuin esimerkiksi jääkaapeissa. Kylmäaineen avulla lämmin vesihöyry tiivistyy vedeksi huomattavan tehokkaasti. Lämpöpumppu kuluttaa noin puolet vähemmän energiaa kuin perinteiset kuivausrummut. Se on jopa tehokkaampaa kuin narukuivatus lämpimässä ja kosteassa kylpyhuoneessa.

Seuraavassa taulukossa on vertailtu erilaisia pyykinkuivatustapoja. Taulukosta näkyy, kuinka paljon energiaa eri kuivautustavoilla kuluu vesikilon haihduttamiseen pyykistä.

Lämpöpumppu siis säästää selvästi sähköä pyykin kuivatuksessa. Mutta kun pesutornin energiatehokkuutta mitataan kokonaisuutena, täytyy ottaa huomioon myös pesukoneen vedenkulutus.

Seuraavassa taulukossa näkyvät erimerkkisten veden- ja sähkönkulutus. Niiden perusteella on laskettu hinta vuoden päivittäispyykeille eli kolmen kilon pyykille 40 asteessa, kaksi sataa kertaa vuodessa.

Taulukosta selviää, että lämpöpumpulla varustetut Siemens ja AEG tulevat käytössä halvemmiksi kuin muut pesutornit. Tämä siitä huolimatta, että AEG käyttää runsaasti vettä. Miele pärjää tässä vertailussa hyvin ilman lämpöpumppuakin, koska sen pesukone linkosi pyykit niin kuivaksi, että kuivausrummulle jäi vähemmän töitä.

Turvallisuus ja kunnossapito

Kaikkien pesukoneiden turvallisuus on hyvällä tasolla. Luukuissa on joko lapsilukko tai sitten luukun avautumista rajoitetaan muuten esimerkiksi tietyssä lämpötilassa tai vedenkorkeudessa. Vesi voi myös poistua ennen luukun avautumista. Koneissa on myös häiriötiloista kertovia merkkiääniä tai -valoja.

Myös kunnossapito on melko helppoa. Säännöllisesti tarvittavista kunnossapitotöistä useimmat koneet muistuttavat ohjaustaulussa tai ne selvitetään käyttöohjeessa. Kuivausrummuissa on merkkivalo tai toiminta lakkaa automaattisesti, kun vesisäiliö täyttyy tai nukkasihti vaatii puhdistamista

Koneet hyviä, mutta hinnat vaihtelevat

Alla olevassa taulukossa näkyvät eri konemerkkien saamat pisteet ja hinnat. Pisteet on annettu asteikolla 1-5.

Yhteispisteiden perusteella kaikki laitteet ovat täysin käyttökelpoisia. AEG ja Siemens kirivät voittoon lähinnä energiaa säästävien lämpöpumppujensa ansiosta.

Kun vertaa koneiden hintoja, näkyy, että energian säästäminen tulee tässä tapauksessa todella kalliiksi! Käyttökustannuksiltaan edullisimman Siemensin ja esimerkiksi Whirlpoolin ostohinnoissa on niin suuri ero, että sen kuolettaminen Siemensin halvemmilla käyttökuluilla kestäisi 46 vuotta.
Jos lämpöpumpun ostaa, energiansäästö koituu tässä tapauksessa vain yhteiseksi hyväksi.

Pakko ei ole kuitenkaan ostaa samanmerkkistä pesukonetta ja kuivausrumpua. Säästää voisi esimerkiksi niin, että ostaa edullisemman pesukoneen ja siihen energiaa säästävän kuivausrummun. Lämpöpumpun tuottama hyöty kuitenkin pienenee, jos pesukone linkoaa huonosti tai käyttää paljon vettä.

Testiryhmän johtaja, projektipäällikkö Anneli Reisbacka ehdottaa toista vaihtoehtoa: energiaa säästävän tekniikan ostajia pitäisi tukea.

- Lämpöpumput säästävät niin paljon energiaa, että niiden pitäisi vallata markkinat. Kun joku ostaa lämpöpumpulla varustetun kuivausrummun, valtio voisi energiansäästötoimenpiteenä osallistua tavalla tai toisella hankintakustannuksiin, ehdottaa Reisbacka.

Virpi Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja