Suomalaisten palovaroittimet menevät uusiksi muutaman seuraavan vuoden aikana. Palovaroittimet tulivat pakollisiksi yhdeksän vuotta sitten. Osa varoittimista on vanhentunut jo nyt, osa vanhenee reilun vuoden kuluessa. Edessä on siis melkoinen vaihtorumba

Lähivuosina koteihin ostetaan siis parisen miljoonaa uutta varoitinta, ja tarjonta on mitä moninaisin. Kunkun kolme kovaa testaa tällä kertaa edullisia varoittimia.

Kunkun kolme kovaa ovat Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen miehiä: palomestari Marko Rostedt, turvallisuusalan opiskelija Risto Hakamäki ja palotarkastaja Olli Lehtisalo.

Käyttöohjeissa eroja

Testituotteet ovat yleistarvikekauppojen halvimpia varoittimia. Hintahaarukka on neljästä eurosta yhdeksään euroon. Biltema on mukana yhdellä varoittimella, Clas Ohlson samoin Deltronic-merkkisellä varoittimella, Tarjoustalon valikoimasta löytyvät Fireman ja Peruspalovaroitin ja Hong Kongista Opal ja Wirta. Testissä on kaikkiaan siis kuusi yleisvaroitinta.

Testiryhmän mielenkiinto kohdistuu ensimmäisenä käyttöohjeisiin:

Deltronicissa on hyvät kuvat ja selkeät sijoitusohjeet: laitettava kattoon 50 sentin päähän seinästä. Lisäksi näytetään, mihin suuntaan varoitinta käännetään sitä asennettaessa. Mukana ovat myös hoito-ohjeet ja ruotsinkielinen versio, suitsuttavat pelastajatestaajamme.

Toista ääripäätä edustavat Fireman ja Wirta.
– Firemanissa teksti on tosi pientä, eikä kuvia ole. Wirrassa taas on kyllä kuvat, mutta ne ovat epäselvät. Näytetään seinälle laittaminen, vaikka varoittimen paras paikka on katossa. Liekö tuo Wirran ominaisuus, että sen voi asentaa seinään? pohtii Olli Lehtisalo.

– Savuhan nousee ylöspäin, joten katto on ensimmäinen, missä varoitin laukeaa, säestää Marko Rostedt.

Huonot kiinnitystarvikkeet

On aika siirtyä kohteeseen, kuten palokuntakielellä sanotaan. Vanha talo on purkukunnossa ja tulee poltetuksi lähiaikoina. Palomiehet saavat tätä ennen harjoitella aidoissa olosuhteissa.

Kaikki varoittimet osoittautuvat hankaliksi asennettaviksi. Betonikattoon asentaminen vaatisi lisäksi iskuporakoneen ja kiviterän. Jokaisessa on mukana tulpat. Emme poraa esireikää, vaan yritämme amatööriasennusta.
– Biltema on muuten hyvä asennettava, mutta ruuvit ovat lyhyet ja tylpät eivätkä ne tunkeudu puuhun. Käsivääntimellä ei onnistu ollenkaan ja akkuvääntimelläkin tekee tiukkaa, toteaa palotarkastaja Lehtisalo.

– Ruuvien ristipääkannat pettävät kaikissa varoittimissa. Yhtä mallia lukuun ottamatta ensin asennetaan asennuslevy, johon varoitin kiinnitetään. Wirta on joukon poikkeus, sillä se ruuvataan kojeistoineen päivineen kattoon, mikä on vaikeampaa. Wirran ruuvit ovat lisäksi huonot, ja jouduimme vaihtamaan ne kokonaan kunnon ruuveihin, harmittelee palomestari Rostedt.

Biltema ja Fireman saavat parhaat asennuspisteet. Deltronicin pisteitä tiputtaa se, että on vaikea tietää, milloin kiinnitinnastat ovat oikeissa urissa, ja kiinnitetyltä näyttävä varoitin kopsahtaakin alas.

Asennus

Herkkyyksissä eroja

Sitten päästään itse asiaan eli sytyttelemään tulipaloja. Alleviivataan tässä nyt, että kotioloissa varoittimia ei saa testailla savulla, kynttilöillä tai muilla liekeillä. Testaajalla on hyvät mahdollisuudet pudota ja saada kaupan päälle palovamma. Pahimmillaan testausta on yritetty lattialle tehdyllä avotulella, mihin verrattuna napin painaminen lienee vaivatonta.

Poltamme kunkin varoittimen alla pahvia. Varoittimien herkkyyksissä on isoja eroja. Fireman ja Wirta ovat epäherkimmät pahvin savulle, mutta tämä ei kerro koko totuutta. Emme yksinkertaisesti saa tolkkua siitä, millä logiikalla kukin varoitin toimii, joten emme voi antaa näistä pisteitäkään, ainoastaan karkean jaon.

Kokeessa vähemmän herkät ovat Fireman ja Wirta. Nopeammin reagoivat Biltema, Deltronic, Opal ja Peruspalovaroitin.

Sen sijaan voimme testata, että jokainen varoitin reagoi televisiopaloon. Varoittimet heräävät hyvin eri tahtiin.

Lopulta kaikki varoittimet huutavat tehtävänsä mukaisesti, ja palomies Pasi Järvi sammuttaa liekit. Herkkyyserot hämmästyttävät ammattilaisia suuresti.
– 30 sekunnin viive laitteiden välillä on suorastaan pelottavan pitkä. Sillä on jo sammutustyön ja pelastautumisen kannalta merkitystä, toteaa palomestari Marko Rostedt.

– Aika on todellakin pitkä, kun huomioidaan, miten paljon savua huoneen katossa jo oli, toteaa palotarkastaja Lehtisalo.

Vain pistokokeita

Me emme vielä luovuta. Soitamme Suomen pelastusalan keskusjärjestöön ja pyydämme testausapua. Sitä emme hyvästä tahdosta huolimatta saa, sillä testaustoimintaa ei juuri ole. Viranomaistestaus on pistokoeluonteista ja epävirallista. Tämä on ihmeellistä, sillä pelkissä pistokokeissa on löytynyt useampi varoitin, joka ei varoita.

Virallinen päätös esimerkiksi markkinoilta vetämisestä vaatii VTT:n testisarjan, johon ei tässä yhteydessä ole mahdollisuutta. Pelastusalan keskusliitosta huomautetaan, että varoittimien herkkyyksissä saattaa olla minuuttien ero, ja silti ne täyttävät standardin vaatimukset.

Eli joudumme arvostelemaan varoittimet ohjeiden, testauspainikkeen ja asennettavuuden mukaan. Voiton vie Deltronic, Wirta jää hyvästä testauspainikkeesta huolimatta hännille. Hinta näyttäisi melko hyvin vastaavan pisteitä.

Testin lopputulos

Varoittimiin olisi hyvä saada merkintä siitä, kuinka herkkä mikin varoitin on. Näin esimerkiksi keittiön lähellä ja takkahuoneeseen voisi laittaa vähemmän herkän ja makuuhuoneeseen erittäin herkän varoittimen. Idea on vapaasti käytettävissä.

Jari Vaara / TV1 Kuningaskuluttaja