Aika monelle suomalaiselle on jo iskostunut muistiin, että kun ostaa sähköllä toimivia laitteita – vaikka leivänpaahtimen tai hiustenkuivaajan – pitää tuotteesta löytyä CE-merkki. Merkillä tuotteen valmistaja vakuuttaa, että laite täyttää sitä koskevat turvallisuusvaatimukset. Silti kaupoista löytyy säännöllisesti CE-merkillä varustettuja, mutta silti vaarallisia tuotteita

Muutaman kuukausi sitten mäntsäläläinen sähkötöiden johtaja ja sähkölaitteiden kunnon tutkija Olli Mäki-Tuuri osti kotikäyttöönsä kytkimellisen jatkojohdon Hyvinkään Tarjoustalosta.
- Ajattelin laittaa sillä tietokoneen pelaamaan, kun huomasin, ettei se toiminut kuten piti. Siitä meni kytkin jumiin, Mäki-Tuuri toteaa.

Mäki-Tuuri avasi rikkinäisen jatkojohdon ja totesi sisällä olevien johtojen kuin tinaustenkin olevan täysin pielessä.
- Suojamaajohdot olivat irti ja johtimet huonosti kiinni. Laitteessa luvattiin tehoa 3500 wattia ja 16 ampeeria virtaa. Johtimet eivät ole ollenkaan niin paksuja, että voisivat kestä sellaisen kuorman. Sen lisäksi, että jatkojohto on hengenvaarallinen kapistus, se saattaa syttyä kuumetessa palamaan, Mäki-Tuuri toteaa.

Laitteessa on kuitenkin tuttu CE-merkki sekä tunnettujen puolueettomien tarkastuslaitosten myöntämät sertifikaattimerkinnät FI, S, N, TÜV ja GS todisteena siitä, että laite olisi testattu ja kaikkien säädösten mukainen. Sähkötöiden ammattilaisena Mäki-Tuuri ihmettelee, miten tuote on voinut läpäistä tiukat testit. Miten siis on mahdollista, että merkinnät ovat kunnossa mutta tuote ei?
- Itse en olisi sitä hyväksynyt, Mäki-Tuuri toteaa.

Jatkojohto myyntiin vaikka todistus puuttui

Mäki-Tuurin jatkojohdossa ei lue nimeä eikä valmistajaa. Tokmannin mukaan maahantuoja olisi Fenet ja kyseinen jatkojohto vedetty pois myynnistä vajaa vuosi sitten.

Fenet kertoo ostaneensa jatkojohdon (tyyppi RTD30M3EL) belgialaiselta maahantuojalta Contra International Graignette Business Parkilta.

Fenetin toimitusjohtajan Pekka Toivolan lähettämän kirjallisen lausunnon mukaan Contra International Graignette Business Park on toiminut pitkään EU:n sisämarkkinoilla ja että tavaran hankinnan perustana on aina luottamuksellinen suhde tavarantoimittajan ja ostajan välillä. Toivolan mukaan Fenet ei tässä tapauksessa pyynnöistään huolimatta saanut tuotekohtaista vaatimustenmukaisuusvakuutusta belgialaiselta yritykseltä. Kyseisellä todistuksella vakuutetaan, että tuote täyttää lain vaatimukset.
- Tässä esillä olevassa tapauksessa emme toistuvista yrityksistämme huolimatta tuota todistusta saaneet. Toimimme prosessissa normaalin luottamuksen mukaisesti ja oletimme asioiden tältäkin osin olevan kunnossa, mihin myös painetut hyväksymismerkinnät ja vakiintunut eurooppalainen toimija antoivat vahvistusta, kirjoittaa Toivola.

Koska valmistaja ei koskaan toimittanut dokumenttia, oli siis syytä epäillä ongelmia. Tästä huolimatta jatkojohto päätyi myyntiin Tokmannin Tarjoustaloihin. Tokmanni kuitenkin sysää vastuun tapahtuneesta maahantuojalle.
- Kyllä kaupan tulee luottaa, että maahantuojat, varsinkin tällaiset pitkään alalla olleet, hoitavat nämä asiat kuntoon, sanoo ostojohtaja Lasse Lehtinen Tokmannista.

Mutta miksi jatkojohto, jonka dokumentit eivät olleet kunnossa, otettiin Tokmanni-konsernin Tarjoustaloissa myyntiin?
- Juuri siitä syystä, että meillä ei tietoa ollut, että tämmöistä vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei ollut. Vikahan ei näy ulospäin, se näkyy vasta sitten kun se tuote aukaistaan.

Maahantuoja ei kuitenkaan ole yksin syyllinen sotkuun, sillä myös myyjä on vastuussa tuotteiden turvallisuudesta ja myös myyjällä on mahdollisuus pyytää vaatimustenmukaisuusvaatimuksia kaikista myymistään sähkötuotteista.

Markkinoilta vedon jälkeenkin vielä myynnissä

Turvatekniikan keskus eli Tukes valvoo markkinoilla olevia sähkölaitteita pistokokein. Marraskuussa 2006 Tukes totesi kyseisen jatkojohdon vaaralliseksi, ja tuote vedettiin pois markkinoilta. Tästä huolimatta yksi kappale päätyi nyt Mäki-Tuurin ostoskoriin.
- Meillä sattui varmaan tämmöinen inhimillinen erehdys, että vaikka tuotteita laajamittaisesti vedettiin pois isoja määriä, niin joku tuote on jäänyt johonkin ja se on sitten myyntiin joutunut. Tämä on tietenkin semmoinen pahoittelemisen arvoinen virhe, sanoo Tokmannin Lehtinen.

Tukesin mukaan toisinaan tavataan tuotteita, joiden merkinnät on vedetty hatusta.
- On sellaisia tapauksia, joissa merkinnät ovat katteettomia, eli valmistaja on vain laittanut merkin tuotteeseen, eikä ole ostanut merkin käyttöoikeutta, sanoo ylitarkastaja Kari Lehto Turvatekniikan keskuksesta.

Kaupoissa jopa hengenvaarallisia tuotteita

Jotain alan tilanteesta kertoo se, että Tukesin vaarallisten tuotteiden hylly täyttyy koko ajan.

Tukesin tekemissä pistokokeissa on jäänyt kiinni esimerkiksi DVD-soitin, jossa kaikki merkinnät ovat kunnossa, mutta soittimen sähköeristysväli on liian pieni. Käytössä laite saattaa kuumeta liikaa.

Toisena esimerkkinä on auton sisätilalämmitin, jossa myös merkinnät ovat ok, mutta laite ei: testien jälkeen alihankkija oli vaihtanut liitäntäjohdon sellaiseen, joka ei kestä pakkasta. Tukesin tekemässä pakkaskokeessa johdon päällinen mureni rikki.
- Jos kuluttaja koskee vahingossa johtoon, niin voi pahimmassa tapauksessa, huonolla tuurilla henki lähteä.

Tukes pitää listaa nettisivuillaan vaaralliseksi toteamistaan laitteista. Maahantuoja Fenet esiintyy muutamassa muussakin tapauksissa kyseisellä listalla. Myös Tokmanni löytyy muutamasta kohdasta. Toinen suuri ketju Hong Kong on niin myyjänä kuin maahantuojanakin listalla.

Kysyimme myös Hong Kongilta, miten on mahdollista, että vaikka merkinnät ovat kunnossa, sähkölaite on todellisuudessa vaarallinen.
- Jokaista yksittäistä markkinoille tulevaa tuotekappaletta on mahdotonta testata tai koekäyttää. Joskus esimerkiksi tuotteen kokoonpanossa yksittäinen kiinnitysruuvi on saattanut jäädä kiristämättä tai muuta sellaista, vastaa varatoimitusjohtaja Jan Anthoni Hong Kong Importista Kuningaskuluttajan kysymykseen.

Vastuuasiat ovat kuitenkin ainakin paperilla selvät: tuotteen turvallisuudesta vastaavat niin valmistaja, maahantuoja kuin myyjä. Tukesin ylitarkastajan mukaan on vain yksi tapa selvittää, että tuote varmasti on vaatimusten mukainen.
- Maahantuoja teettää maahantuodulle erälle laboratoriotestauksen, joka on kallis. Mitkään katteet eivät kestä sellaista.

CE-merkkiin ei tarvita tutkimuksia

Jos on väliportaalla vaikeuksia vaarallisten tuotteiden kanssa, niin palataanpa laitteen alkulähteelle. EU-alueella valmistaja vakuuttaa CE-merkillä, että laite on turvallinen ja kaikkien säädösten mukainen. Mutta: valmistaja saa läntätä CE-merkin laitteen kylkeen tekemättä yhtäkään tutkimusta itse tai teettämättä sellaista puolueettomalla tutkimuslaitoksella.
- Sitä ei haeta, ei anota mistään. On valmistajan oma päätös laittaa tuotteeseen CE-merkki, ja CE-merkki löytyy myös tuotteista, joita taatusti kukaan ei ole testannut, Tukesin Lehto.

Toisessa päässä ketjua, siis asiakkaan ja myyjän kohdatessa, CE-merkkiin on vain molempien uskottava.

- Kyllä se tietysti myyjälle antaa turvallisuuden tunteen, että tuote on testattu ja laadunvalvonta pelaa, kertoo myymäläpäällikkö Anssi Teva Lahden Mustasta Pörssistä.
Tukesin ylitarkastajan mukaan on kuitenkin parempi mitä enemmän tuotteessa on testauslaboratorioiden sertifiointimerkkejä. Ne kertovat siitä, että tuote on testattu puolueettomassa tutkimuslaboratoriossa.
- FI on Suomessa toimivan testauslaboratorion merkki, S on vastaavan ruotsalaisen laboratorion ja N norjalaisen laboratorion.

Lahdessa hellat testataan perusteellisesti

Lahden kodinkonetehtaalla valmistetaan ja testataan sähköhelloja. Tuotteet on tutkittu niin yrityksen omassa kuin myös ulkopuolisella tutkimuslaitoksella.

Kun hella on valmis, jokainen kappale testataan ennen pakkaamista.
- Hellalle tehdään ylijännitekoe eli 1000 volttia kahden sekunnin aikana tuotteessa. Silloin siinä ei saa tapahtua mitään epänormaalia, kertoo tuotelinjajohtaja Markku Ojala Asko Kodinkoneista.

Hellalle tehdään lisäksi maadoituskoe ja varmistetaan, että kaikki osat ovat oikeilla paikoilla ja toimivat moitteettomasti.
- Emme ole koskaan vetäneet markkinoilta Lahdessa valmistettuja tuotteita, Ojala sanoo.

Näin siis toimivat ne valmistajat, joilla on rahaa tehdä testejä. Se näkyy myös hintalapussa.

Maarit Åström-Kupsanen / TV1 Kuningaskuluttaja