Voidaanko ostaja jättää ilman puhelinta, jos upouuden kännykän korjaus vie viikkoja? Onko asiakas ilmiselvä maksumies, kun televisio tai muu kodinkone vikaantuu kaksi vuotta takuuajan umpeuduttua? Ei todellakaan. Mutta tämä unohtuu usein molemmilla puolilla tiskiä.

Perheen jälkikasvulle ostettiin viime kesänä kännykkä. Neljän kuukauden jälkeen akkua ei enää voinut ladata. Asiakas vei puhelimen kauppaan, ja takuukorjauksesta puhelin tuli takaisin parin viikon kuluttua. Sitä ei ollut korjattu.

- Siinä tuli saate, että meistä riippumattomista syistä emme ole voineet korjata puhelintanne. Sille ei ollut tehty mitään, kertoo perheenisä Seppo Karttunen.

Nyt hän on odotellut korjaamista jo yli kuukauden. Samassa tilanteessa on ollut moni muukin Siemens-puhelimen ostaja tänä syksynä.

Sopimushuollot ovat takkuilleet pahasti, koska Siemens-kännyköitä nykyään valmistava BenQ Mobile on selvitystilassa. Yhtiö ei toimittanut tarvittavia varaosia. BenQ:n mukaan sopimushuollot saatetaan saada Suomessa käyntiin lähiaikoina, mutta varmuutta asiasta ei ole.

Mitä asiakas voi vaatia tällaisessa tilanteessa, jossa ei ole varmuutta, onnistuuko korjaus ylipäätään ikinä?

- Jos matkapuhelimesta on kyse, niin lähtökohta yleisellä tasolla on, että takuukorjauksen kohtuullinen aika on kaksi viikkoa. Sen jälkeen asiakkaalla on oikeus vaatia sijaislaitetta, sanoo lakimies Paula Hannula kuluttajavirastosta.

Laki suojaa kuluttajaa

Vastauksia ongelmatilanteisiin löytyy kuluttajansuolalaista ja kuluttajavalituslautakunnan päätöksistä. Lain mukaan tavarassa on virhe, jos se ei ole kestävyydeltään normaalitasoa. Esimerkiksi kännykältä voi vaatia pidempää käyttöikää kuin neljä kuukautta, jos rikkoutuminen ei johdu ulkoisesta syystä.

Vastuu virheestä on myyjällä, vaikka laitteelle ei olisi myönnetty päivänkään takuuta. Ja vaikka valmistaja olisikin konkurssissa.

Virhe oikaistaan ensisijaisesti korjaamalla tai vaihtamalla tuote. Jos tämä ei onnistu, on asiakkaalla yleensä oikeus vaatia kaupan purkamista tai hinnan alennusta.

Kauppaa purettaessa voidaan alkuperäisestä hinnasta vähentää käyttöhyöty. Mutta esimerkiksi lahjakorttia samaan liikkeeseen ei tarvitse hyväksyä, vaan asiakkaan on saatava rahaa käteen.

Karttuset saivat sijaispuhelimen, mutta ei senkään kanssa tarvitse elää maailman tappiin. Paikallisen kuluttajaneuvojan mielestä he voisivat vaatia jo kaupan purkua, koska vielä kuukauden odottelun jälkeenkään viallisen puhelimen korjauksesta ei ole minkäänlaista varmuutta.

Kännykän myynyt GSM-Store ehdotti jossain vaiheessa ratkaisuksi, että vanhasta kännykästä hyvitetään noin puolet ostohinnasta, jos asiakas vaihtaa sen uuteen. Sittemmin liike on lupautunut purkamaan kaupan täyttä myyntihintaa vastaa, jos korjausta ei saada lähiviikkoina.

Virhetilanteet ongelmana

Suomen Kuluttajaliiton mukaan kodinkonekaupassa on yleisestikin ongelmia virhetilanteissa. Taustalla on tiedon puutetta.

- Epätietoisuutta on monessa asiassa niin elinkeinonharjoittajille kuin kuluttajillakin. Usein ongelmat liittyvät takuuseen ja virhevastuuseen, sanoo johtava lakimies Tuula Sario Suomen Kuluttajaliitosta.

Takuun umpeutuminen tai puuttuminen ei todellakaan tarkoita sitä, että myyjä voi pestä kätensä viallisesta tuotteesta. Asiaa voi valaista kuluttajavalituslautakunnan päätöksillä, joita pohjautuvat lakiin. Niitähän elinkeinonharjoittajat yleensä noudattavat, vaikka varsinaista pakkoa ei tähän ole.

Esimerkiksi 1,5 vuotta vanhaan televisioon ilmaantui vastusvika, mutta takuu oli umpeutunut. Lautakunnan mielestä tv kestää normaalisti pidempään, ja tästä syytä tavarassa oli virhe. Lautakunta suositti, että myyjä hyvittää korjauskulut.

Kolme vuotta käytetystä tv:stä puolestaan hajosi vastus ja takuu oli taaskin umpeutunut. Lautakunnan mielestä vika tuli taaskin liian aikaisen normaaliin kestävyyteen verrattuna. Suosituksen mukaan myyjä vastasi korjauskuluista kuitenkin vain osittain, koska televisio oli toiminut virheettä jo kolme vuotta.

Monesti ongelmia aiheuttaa sekin, että asiakasta pallotellaan tiskiltä toiselle virhetilanteessa. Mutta tähän ei tarvitse suostua. Myyjän ei voi laistaa vastuustaan ja ohjata asiakasta maahantuojan tai valmistajan pakeille. Kuluttajan oikeuteen saada myyjältä korvauksia ei vaikuta esimerkiksi se, että valmistaja on konkurssissa.

Entäpä jos käy niin, että myyjäliike on hävinnyt katukuvasta? Tällöin asiakas voi vaatia virhevastuuta aikaisemmalta myyntiportaalta, kuten maahantuojalta – mutta tietyin rajoituksin.

Voihan tapahtua esimerkiksi niin, että tavaraan syntyy virhe sen lähdettyä maahantuojan varastosta. Maahantuojalla ei ole tällöin virhevastuuta, jos se ei millään tavalla ole aiheuttanut virhettä.

Lauri Miettinen / TV1 Kuningaskuluttaja



Lue myös kommentit: Uusavuton kuluttaja ei tiedä oikeuksiaan?? >>